Selailin sattumanvaraisesti keskustelupalstoja liittyen nettipäiväkirjojen ylläpitämiseen. Koska en itse tällaista pidä, oli mielenkiintoista huomata mitä syitä keskusteluista nousi esille. Tosin loppujen lopuksi ne olivat aika ilmeisiä.
Hyvin monellepienen lapsen äidille se tuntui olevan luonteva tapa ylläpitää ylipäätänsäkään mitään sosiaalisia suhteita. Toki niitä oli, mutta ajan puutteen vuoksi päiväkirjan koettiin olevan hyvä tapa pitää yhteyttä ystäviin. Nykyaikanahan kaikilla on kiire, ja mitä enemmän ystäviä on, sen vaikeampi yhteisiä aikoja face to face keskusteluun oli löytää. Kaikilla on aina jotain juuri silloin kun itsellä olisi hetki aikaa.
Joidenkin kanta julkisiin nettipäiväkirjoihin oli, että ei ole muuten ystäviä. Eli pitää hakemalla netistä hakea. Jotkut taas olivat sitä mieltä, että halutaan olla ns. julkkiksia. Esille tuli myös se, että mikäli päiväkirjan tekstit pyörivät tietyn aihepiirin ympärillä, pystyy muilta saamaan esim. vertaistukea tai muuten vaan mielipiteitä asioihin tai ongelmiin. Omasta näkökannastani tämä kuitenkin on tyypillistä keskustelupalstoille, joten miksi vaivautua pitämään päiväkirjaa. Lisäksi koen että yksityisyys ei toimi päiväkirjoissa samalla tavalla kuin jos ottaa osaa keskusteluihin anonyymisti erilasilla palstoilla.
Nettipäiväkirjan pitäminen on itselleni täysin vierasta. Mikäli jollain on kokemusta näistä, olisi mukava saada kommentteja siitä, miten yksityisyys niissä toimii. Vai toimiiko.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Itselläni oli vuosia nettipäiväkirja Livejournalissa. Alkuun se oli ihan avoin ja kaikille näkyvissä, mutta sitten kerran ei niin kovin läheinen koulukaverini viittasi koulussa johonkin henkilökohtaiseen tekstiini. Siinä vaiheessa tajusin, että sen tosiaan näkevät kaikki kaikkialla, myös ne ihmiset joista kirjoitan. Vaikka kirjoitinkin ilman nimiä, en silti halunnut kenenkään tunnistavan itseään.
VastaaPoistaVaihdoin asetukseni sellaisiksi, että vain tietyt, itse hyväksymäni kaverit näkevät päiväkirjani. Sisältö oli henkilökohtaista, joten valikoin lukijoiksi lähinnä hyviä ystäviäni. Koin systeemin hyväksi, sillä pystyin jakamaan tunteitani ja ajatuksiani kuitenkaan paljastamatta niitä kaikille. Yksityisyyteni tuntui olevan suojassa, joten avautuminen ei enää ahdistanut.
Itselleni ajatus nettipäiväkirjasta tuntuu myös vieraalta-epäilyttää, että onko henkilökohtaisille asioille avoin päiväkirja hyvä alusta.
VastaaPoistaMinua myös epäilyttää nettipäiväkirjat. En kokisi luonnolliseksi kirjoittaa henkilökohtaisia asioitani kaikkien luettavaksi. Tietysti jokaisella on oma käsityksensä yksityisyytensä rajoista ja voihan nettipäiväkirjaa kirjoittaa myös anonyyminä.
VastaaPoistaNettipäiväkirjat eivät tosiaan mielestäni ole oikea paikka kertoa henkilökohtaisista asioistaan. En itse koskaan lähtisi siihen, sillä on melko helppoa ottaa puhelin käteen ja soittaa ystävälle netissä tilittämisen sijaan.
VastaaPoistaJohonkin teemaan keskittyvät blogit ovat asia erikseen, yleensä ne ovat mielenkiintoisia, kunhan muistetaan pysyä asiassa. Ei liene sopivaa jos esim. sisustusblogia kirjoittava henkilö tilittää blogissa parisuhteestaan.
Onko nettipäiväkirjan kirjoittaminen anonyymina tarpeeksi mielenkiintoista luettavaa? Ja voiko henkilö tosiaan pysyä täysin anonyymina?
Edellä mainitsemanna asiat on hyviä pointteja. Varsinkin jäin miettimään tuota näkökantaa, että kiinnostaako anonyymi päiväkirja ketään.
VastaaPoistaPeilaan tuota asiaa nyt kylläkin Facebookin, koska välillä tuntuu tiettyjen ihmisten kohdalla olevan niin, että siellä status päivityksiin kirjoitetaan tunnin välein kaikki mahdollinen. Nettipäiväkirja on luonteeltaan toki toisenlainen, mutta itselle on tullut sellainen mielikuva, että nämä tietyt ihmiset haluavat jakaa Facebookissa kaiken mitä elämässä tapahtuu tai ei tapahdu. Välttämättä kukaan ei kiireen tms. asian vuoksi ehdi pitkiä romaaneja lukemaan päiväkirjasivuilla, joten asiat tuodaan julki lyhyemmin naamakirjassa. Siellähän on kaikki kaverit jo valmiina, jotka saavat tiedon reaaliaikaisesti mikäli näppäimistön takana sattuvat sillä hetkellä istumaan.
Kyllä välillä on sellainen olo, että ihan oikeasti, ketä kiinnostaa että siivosit juuri kämpän ja tunnin päästä lukee taas että kävin suihkussa ja lähden kauppaan. Voisi jo kuvitella, että näillä ihmisillä ei ole mitään muuta sosiaalista kanssakäymistä. Herääkin kysymys, että missä määrin kukaan meistä enää käyttää perinteisiä tapoja pitää yhteyttä. Onko tulevaisuudessa suhteiden ylläpitäminen täysin virtuaalista. Koostuvatko sosiaaliset suhteet siis pelkistä nettiin julkaistavista teksteistä ja niiden kommentoimisesta.
Tuossakin on kaksi puolta, toisaalta itse en koskaan lähtisi kirjoittamaan nettipäiväkirjoihin, mutta toisaalta... Inarin pointissa on järkeä, jos laittaa asetukset niin, että vain hyvät ystävät näkevät sen, niin mitä eroa sillä sitten enää on esimerkiksi sähköposteihin jne. Voit kertoa vain sen, jonka haluat kaikkien hyvien ystäviesi tietävän. Minun kohdallani ongelma olisi vain se, että KUKAAN hyvistä ystävistäni ei lue eikä kirjoita nettipäiväkirjaa, niin tekstini eivät varmaan menisi perille kenellekkään...
VastaaPoistaHeiskan kanssa olen samaa mieltä tuosta Facebookin status päivityksistä.. Oikein myötähäpeä välillä tulee, kun miettii, mitä kaikkea ihmiset oikein kirjoittavat päivityksiinsä...