lauantai 22. toukokuuta 2010

Lopuksi




Blogimme toteutettiin Turun Ammattikorkeakoulun Sosiaalinen media viestinnällisenä ympäristönä -kurssin yhteydessä. Kurssi on nyt lopuillaan, emmekä tule tänne enää tietoja tai päivityksiä lisäämään.



Aiheemme oli mielestämme mielenkiintoinen ja laaja. Lisääkin siis olisi voinut kirjoittaa. Toivottavasti kuitenkin teksteistä ja kommenteista on vastaisuudessa muillekin hyötyä, vaikka blogia ei enää ylläpidetäkään.



keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Flickr, osa sosiaalista "veppiä"

Flickr on kuva ja videopalvelu, sekä online yhteisö, joka on perustettu vuonna 2004. Sivustolla voi jakaa omia kuviaan ja videoita, ja lisäksi arvostella muiden. Sivustolla oli noin neljä miljardia kuvaa lokakuussa 2009.

Sivusto tarjoaa ilmaiseksi mahdollisuuden ladata palveluun 100 megatavua kuvia kuukaudessa. Ilmaisten käyttäjien toimintoja on monilla tavoin rajoitettu, esimerkiksi käyttäjän kuvasivulla näkyy vain 200 viimeksi ladattua kuvaa. Siis VAIN 200! Vuosimaksun maksaneet käyttäjät puolestaan voivat ladata Flickriin rajattoman määrän kuvia. Suomessa Flickrin kotimainen vastine on Kuvaboxi, jolla on 170 000 rekisteröityä käyttäjää.

Itselleni taas tämäkin sovellus on jäänyt vain nimenä mieleen. En siis sen toimintaperiaatteisiin ole tutustunut. Lyhyen katsauksen perusteella tulin kuitenkin siihen tulokseen, että ko. sovellus on ehkä taas yksi keino lisää verkottua, aivan kuten Facebook. Internetissä annetaan ymmärtää, että kuvia voi turvallisesti lisätä, käyttöoikeuden myöntävien muiden ihmisten kuvia voi lisenssien mukaisesti käyttää ja kuvan tekijänoikeutta voi säädellä. Mutta miten hyvin tämä sitten käytännössä toteutuu? Onko palvelu niin turvallinen kuin annetaan ymmärtää? Sekä miten vuorovaikutus sivustolla toteutuu, onko verrattavissa muihin yleisimpiin yhteisöpalveluihin?

Turvallista "chättäilyä"

Suomi24.fi-sivustolla chatit ovat todella suosittuja. Kyseinen sivusto onkin suomen suurin verkkoyhteisö. Ja kas kummaa, Susan Ruusunenkin löysi Matti Vanhasen juuri tämän palvelun kautta.

Internetissä voi siis onni suosia, tai sitten ei. Löysin Lapsen ääni 2005 -kyselyn kyselyn, ja sen tulokset pistivät miettimään mihin tämä bittimaailma vielä meidät viekään. Ensinnäkin kyselyn mukaan netistä löytyvä aineisto järkyttää sitä useampaa, mitä vanhemmasta netissä surffaajasta on kyse. Esimerkiksi 16-17-vuotiaista lähes 40 % ja aikuisista vastaajista suurin osa on nähnyt netissä järkyttävää aineistoa.

Mutta palatakseni noihin chatteihin, oli tutkimustulos seuraavanlainen: murrosiässä olevat lapset ja nuoret saattavat joutua nettituttavuuksien häirinnän ja kiusaamisen kohteeksi, elleivät ymmärrä suojautua mahdollisia kiusaajia vastaan. Kun ennestään tuttujen kanssa yhteyttä pitää vain 21 - 24 % vastaajista, suurin osa, eli 35 % - 54 % juttelee netissä myös tuntemattomien kanssa. Kaikkiaan noin 2000 kyselyyn vastannutta lasta kertoo joko nettituttavista tulleen ystäviä tai sanoo tavanneensa nettituttaviaan oikeassa elämässä.

Missä määrin keskustelu ja ihmisiin tutustuminen internetissä on turvallista ja missä menee raja, kun henkilökohtaisia tietoja levitellään? Eikö sillä ole enää mitään väliä, kuka näkee ja mitä? Luotetaanko täysin siihen, että netissä esiintyvä henkilö on todella sitä mitä väittääkin olevansa? Ainakin tämä asia on todella kyseenalaistettavissa. Julkisuudessa kun tätäkin asiaa on paljon puitu.

perjantai 7. toukokuuta 2010

Kuvat netissä

Hyvin monelle lapselle ja nuorelle kuvien etsiminen netistä tai niiden lisääminen nettiin, ovat oleellinen osa netin käyttöä. Ihan kuitenkaan aina ei olla halukkaita lisäämään omia kuvia muiden katseltavaksi.

Varmasti ikä ja sukupuoli vaikuttavat siihen, millaisista kuvista, videoista tms. on kyse. YouTuben musiikkivideot varmasti kuitenkin kelpaavat kenelle tahansa. Toisaalta aihepiirit ovat varmasti erilaisia.

Olisikin mielenkiintoista tietää, missä määrin nuoret kiinnittävät huomiota tietoturva-asioihin ladatessaan ko. materiaaleja. Lisäksi kiinnostaisi myös se, että onko päätös ollut vain sattumanvaraisesti tehty vai harkitty. Eli onko kuitenkin jälkeenpäin tullut mahdollisesti katumapäälle. Entä jos kuvia on poistanut vaikka IRC-galleriasta tai muusta vastaavasta. Onko kuvia jostain netistä kuitenkin jälkeenpäin löytynyt. Tämä mietityttää itseäni erityisesti siksi, että mikäli kuka tahansa pääsee katsomaan ja kopioimaan kuviasi netissä, saattaa niitä löytyä keneltä tahansa.

Nettipäiväkirjoista..

Selailin sattumanvaraisesti keskustelupalstoja liittyen nettipäiväkirjojen ylläpitämiseen. Koska en itse tällaista pidä, oli mielenkiintoista huomata mitä syitä keskusteluista nousi esille. Tosin loppujen lopuksi ne olivat aika ilmeisiä.

Hyvin monellepienen lapsen äidille se tuntui olevan luonteva tapa ylläpitää ylipäätänsäkään mitään sosiaalisia suhteita. Toki niitä oli, mutta ajan puutteen vuoksi päiväkirjan koettiin olevan hyvä tapa pitää yhteyttä ystäviin. Nykyaikanahan kaikilla on kiire, ja mitä enemmän ystäviä on, sen vaikeampi yhteisiä aikoja face to face keskusteluun oli löytää. Kaikilla on aina jotain juuri silloin kun itsellä olisi hetki aikaa.

Joidenkin kanta julkisiin nettipäiväkirjoihin oli, että ei ole muuten ystäviä. Eli pitää hakemalla netistä hakea. Jotkut taas olivat sitä mieltä, että halutaan olla ns. julkkiksia. Esille tuli myös se, että mikäli päiväkirjan tekstit pyörivät tietyn aihepiirin ympärillä, pystyy muilta saamaan esim. vertaistukea tai muuten vaan mielipiteitä asioihin tai ongelmiin. Omasta näkökannastani tämä kuitenkin on tyypillistä keskustelupalstoille, joten miksi vaivautua pitämään päiväkirjaa. Lisäksi koen että yksityisyys ei toimi päiväkirjoissa samalla tavalla kuin jos ottaa osaa keskusteluihin anonyymisti erilasilla palstoilla.

Nettipäiväkirjan pitäminen on itselleni täysin vierasta. Mikäli jollain on kokemusta näistä, olisi mukava saada kommentteja siitä, miten yksityisyys niissä toimii. Vai toimiiko.

Facebookin yksityisyys on yhtä kuin julkisuus

Eilen lueskellessa uutisia internetissä törmäsin HighTech Forumin julkaisemaan verkkoartikkeliin, jossa kerrottiin Facebookin chat-viesteistä. Ylläpito oli joutunut aiemmin viikolla tilapäisesti sulkemaan chat-toimintonsa, koska kahdenkeskisiksi tarkoitetut keskustelut livahtivat ohjelmistovirheen takia muidenkin käyttäjien nähtäville. Ongelma kuitenkin oli saatu myöhemmin saman päivän aikana korjattua.

Facebookin hiljattain muuttuneet yksityisyysasetukset ovat herättäneet paljon keskustelua. Itsekin pysähdyin artikkelin lukemisen jälkeen miettimään, että mitä tällaisesta seuraa. Suurin osa käyttäjistä kun on taatusti lisännyt sivustolle riskialtista henkilökohtaista tietoa, kuten valokuvia. Itse lukeudun näihin käyttäjiin, valitettavasti.

Toisinaan olen miettinyt että pitäisikö koko profiili poistaa. Vielä en sitä kuitenkaan ole tehnyt, sillä jollain tavalla se on osoittautunut vaivattomaksi tavaksi kertoa kavereille kuulumisista. Ja toisinaan kuvathan kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Huolimattomuus auttaa verkkorikollisia

Tietoturvayhtiö Symantecin mukaan vuonna 2009 tunnistettiin yhtä paljon haittaohjelmia kuin koko internetin aiemman historian aikana.Kuulostaa siis jokseenkin hälyttävältä. Uskaltaako internetissä enää mitään tehdä, kun olemassaoleva riski on enemmän kuin todellinen.

Verkkoon myös ilmestyy jatkuvasti uusia syöttejä, joissa esimerkiksi pelin tai arvonnan avulla yritetään urkkia henkilötietoja, salasanoja tai luottokorttinumeroita. Itse en onneksi ole mihinkään nettiarvontoihin ottanut osaa. Mutta kieltämättä esimerkiksi lentolippujen tai hotellien varaaminen luottokorttinumerolla on riskialtista. Toistaiseksi en omalla kohdalla ole ongelmia havainnut. Pitäsihän sivustojen olla salattuja yhtä lailla kun verkkopankkia käyttäessä.

Edelleen Symantecin mukaan
pitämällä ohjelmistot ja tietoturva ajan tasalla voidaan merkittävä osa rikollisuudesta kuitenkin torjua. Valitettavaa kuitenkin on, että todella moni yksityinen tai yrityskäyttäjä kuitenkin laiminlyö ohjelmistojen päivitykset. Omalla välinpitämättömyydellä siis rikollisille tarjoutuu entistäkin helpommat tavat kalastella tietoja.

Internetissä piilevistä uhkista ei turhaan varoitella. Siksi tulisikin omalta osaltaan pitää huoli siitä, että tietoja ei pääse vuotamaan. Ilmiöhän ei varmastikaan tule mihinkään häviämään. Päinvastoin, se kasvaa kasvamistaan.

Yhteisösivujen riskeistä..

Sosiaalinen media on kasvattanut suosiotaan jatkuvasti myös meillä Suomessa. Samanaikaisesti huolet ja ongelmat sen käytön suhteen ovat lisääntyneet. Pääasiallinen huoli onkin sivustojen tietoturvariskit. Kuitenkin maalaisjärkeä käyttäen voidaan todeta esimerkiksi Facebookin ja Twitterin käytön olevan ihan turvallista. Näin ainakin tietoturva-asiantuntijat vakuuttelevat.

Mutta jokin kuitenkin arvelluttaa ainakin itseäni. Varsinkin kun mietin lisäänkö lomakuvia nettiin vai en. Ja jos lisään, niin millaisia kuvia uskaltaa laittaa. Jos ne kuitenkin päätyvät jonnekin. Käsittääkseni esim. Facebookilla olisi oikeudet näihin kuviin. Jos siis niitä profiilistani poistan, niin jäävätkö ne kuitenkin jonnekin bittiavaruuteen leijumaan. Eli mikäli olen kuvia tai mitä tahansa dataa sivustolle lisännyt, eikö sitä voikaan pysyvästi sieltä poistaa.

Näin ollen onkin syytä harkita mitä materiaalia ja tietoa sivustoilla julkaisee. Mitään kovin henkilökohtaisia en ainakaan itse menisi lisäämään. Mitä avoimemmaksi vuorovaikutus yhteisösivustoilla kasvaa, sitä enemmän tarjoutuu mahdollisuuksia hakkereille ja krakkereille tunkeutua tietokoneisiin.

torstai 6. toukokuuta 2010

Tietoturvaopas

Nyt kun olen tutkinut hetken aikaa erilaisia uutisia liittyen sosiaaliseen mediaan ja yksityisyyteen, olen huomannut, että asiasta keskustellaan ja uutisoidaan vielä huomattavasti enemmän, kun olen tiennyt. Olen löytänyt paljon hyödyllisiä sivustoja ja hyviä vinkkejä. www.tietoturvaopas.fi oli mielestäni erityisen selkeä ja hyödyllinen sivusto kaikille internetissä surffaileville, eli kaikille meille! Hyvänä lisänä sivustolla oli kohta "fiksun verkkoasioinnin muistilista", josta nettiturvallisuuden perusasiat ovat tiiviinä pakettina:

Muista nämä. Nettiasiointi on silloin turvallisempaa

Vastuullisuutta nettikaupoissa ja -pankeissa

* Varmista, että olet oikealla nettisivulla, et huijaussivulla. Tarkista ainakin sivun osoite ja palveluntarjoajan yhteystiedot.
* Vilkaise nettipalveluntarjoajan käyttöehtoja ennen, kuin käytät palvelua.
* Käsittele maksuvälineisiin – kuten luottokorttinumeroihin – liittyviä tietoja vain suojatun yhteyden kautta. Nettisivun osoitekentässä on silloin lukon tunnus ja osoitteen alku on muotoa https://
* Älä koskaan lähetä luottokorttisi tietoja tai salasanojasi sähköpostitse.
* Kun olet rekisteröitymässä nettipalvelun käyttäjäksi, lue ensin seloste siitä, miten tietojasi käytetään.
* Jos käytät netin yhteisöpalveluja, mieti mitä henkilökohtaisia tietojasi julkaiset. Et välttämättä saa niitä koskaan pois.

Muistettavaa sähköpostin käytössä

* Tuntemattomia liitetiedostoja ei kannata avata, ne voivat sisältää haittaohjelmia.
* Älä vastaa kaupusteluviesteihin, sillä vastaaminen vain lisää sinulle tulevan roskapostin määrää.
* Roskapostin toinen nimi on usein kiertokirje. Älä lähetä niitä eteenpäin.

Kriittisyyttä tiedonhaussa

* Kaikki nettisivuilla oleva ei pidä paikkaansa.
* Ethän tue piratismia? Tekijänoikeudet ovat voimassa myös netissä.

Muutama sana teknisestä tietoturvasta

* Jotta tietokone ja siellä olevat tiedot pysyvät turvassa, on koneella oltava ajantasainen virustorjunta, palomuuri ja käyttöjärjestelmä. Muistathan tehdä myös muiden ohjelmien tietoturvapäivitykset.
* Tärkeistä tiedostoista kannattaa aina ottaa varmuuskopiot.
* USB-muistitikun kanssa täytyy olla huolellinen. Kadonneen tikun mukana arvokas tai salainen tieto voi joutua vääriin käsiin.


http://www.tietoturvaopas.fi/

Myös lakipykälät rajoittavat kuvien jakelua internetissä

Valokuvien internetiin lisäämiseen ja yksityisyydensuojaan on olemassa myös useita lakipykäliä. Seuraavassa Tietosuojavaltuutetun toimisto esittelee pykäliä henkilötietolain kannalta.

www.tietosuoja.fi/uploads/owsm2brne42.rtf

"Kunkin valokuvien internetiin viemistä suunnittelevan on huolehdittava omassa toiminnassaan kuvan kohteiden yksityisyyden suojan riittävästä toteutumisesta. Kuvia käsittelevä joutuu itse henkilötietolain 6 §:n mukaisesti arvioimaan kussakin erityistilanteessa lain soveltamiskysymyksen ja kuvien käytön asiallisen perusteltavuuden vaatimuksen täyttymisen, kuvan kohteiden tunnistettavuuden ehdon täyttymisen sekä niiden perusteella henkilötietolain 8.1 §:n 1 kohdan ja 3 §:n 7 kohdan mukaisen suostumuksen pyytämisen tarpeellisuuden."

Ihan hyödyllistä tietoa asiasta noin ihan tulevaisuuttakin ajatellen oli tuossa teoksessa.

Yksityisyyttä kiitos!

Kuvien jakamisen lisäksi ihmiset paljastavat suuren määrän tietoja itsestään erilaisten nettipäiväkirjojen ja muun muassa Facebookin avulla. Joskus se hirvittää, kun juttelet ihmisen kanssa, jota et tunne oikeastaan mistään ja silti hän tietää, missä olet viettänyt viikonloppusi ja kenen kanssa. Internetissä jaetut tiedot päätyvät useamman ihmisen luettavaksi, kun itse osaa kuvitellakaan.

Internetin yksityisyysasiat ovat olleet yksi lähiaikojen kestosuosikki myös uutisoinnin parissa ja erityisesti Facebook on ollut useasti esillä. Yleinen puheenaihe on ollut esimerkiksi se, että Facebookin muutoksia tehdään jatkuvasti vain siksi, että saataisiin ihmisiä levittämään enemmän tietoja internetissä. Yksi artikkeli aiheeseen liittyen ohessa:

http://www.ksml.fi/uutiset/talous/facebookin-yksityisyyss%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t-her%C3%A4tt%C3%A4v%C3%A4t-kiistaa/514869

Myös esimerkiksi Tuija Aalto kirjoittaa Facebookin yksityisyysasetuksista omassa blogissaan. Hän myös neuvoo, kuinka saada Facebook-tilistä mahdollisimman turvallinen. Tuijan blogiin voit tutustua seuraavan linkin kautta:

http://tuhatsanaa.net/facebookin_yksityisyysasetukset_tiukalle_aloita_t%C3%A4st%C3%A4

Jotta tämä teksti, ei olisi täysin negatiivinen, pitänee muistuttaa, että kunhan vain pitää järjen päässä, niin ei tietojen jakaminen internetissä ole niin vakavaa. Kenestäpä meistä ei ole kiva lukea esimerkiksi Facebookista, että mitäs ne vanhat luokkakaverit nykyään touhuaa, missä he työskentelevät, ovatko naimisissa tai vaikkapa, että onko heillä jo lapsia. Kun tietää edes jotain vanhan ystävän tämänhetkisestä elämästä, on helppo virittää keskustelua uudelleen, monen vuoden jälkeen.

Kaikki kuvat nettiin vaan!

Nykyään sen sijaan, että valokuvat päätyisivät vain ystäville, ne lisätään yhä useammin internetiin ja vielä niin, että kaikki ihmiset pystyvät ne näkemään. Mikä tässä sitten oikein on niin hienoa? On toki helpompaa, jos haluaa saada kuvat monelle ihmiselle, esim. koko luokalle, mutta mitä jos joku kuvissa esiintyvistä ihmisistä ei halua kuvaansa internetiin? Vaikka sen saisi poistettua tietyltä sivulta, se ei välttämättä poistu internetistä koskaan. Siksi pitäisikin aina muistaa yksityisyyden ja julkisuuden häilyvä raja, ennen kuin lisää kuvia internetiin.

Tohtori Kieron O'Hara kehoittaa artikkelissaan ihmisiä miettimään miten heidän internetissä julkaisemansa tieto vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Hänen mukaansa internetyhteisöjen lisääntyminen on hämärtänyt entisestään yksityisyyden ja julkisuuden rajaa. "Kun odotuksemme kohtuullisesta yksityisyydestä kaikkoaa, samalla väistämättä myös lakimme suoja vähenee" Lue koko artikkeli:

http://www.mtv3.fi/uutiset/mediait.shtml/arkistot/mediait/2010/01/1030384

Jos vain mahdollista niin myös vanhempien pitäisi nykypäivänä seurata mitä valokuvia heidän lapsensa internetiin laittavat. He eivät välttämättä vielä ymmärrä, mitä haittaa niistä saattaa myöhemmin olla. Vitsillä otetut teinien alastonkuvat eivät välttämättä naurata ihmistä enää 10 vuoden päästä, jolloin kuvat saattavat edelleen liikkua eri puolella internetiä.

Yksityisyys vs. julkisuus 2-2

Sosiaalisesta mediasta on tullut "hittikäsite" vasta muutaman viime vuoden sisällä, joten harvoin tulee ajateltua kuinka paljon sitä on käytetty jo sitä ennen. Jo monia monia vuosia sitten muistan, kuinka kiusallaan lisättiin kavereista noloja kuvia muun muassa IRC-galleriaan. Sinne kirjoiteltiin myös toisten sivuille, missä oli bileet, missä tavattiin kavereita ja niin edelleen. Nyt vasta vähän vanhempana ja hyvin vähän viisaampana on tullut ajatelleeksi sitä, mitä riskejä näissäkin on ollut.

Mutta kuinka paljon ihmiset ovat oikeasti valmiita paljastemaan itsestään internetissä, esiintyvätkö he omalla nimellään, lisäävätkö he kuvia itsestään vai muista ihmisestä ja ennen kaikkea, miksi he tekevät niin kuin tekevät. Jatkossa tulemme kirjoittelemaan blogiimme liittyen edellämainittuihin, lisäämään teemaan liittyviä valokuvia ja videoita ja niin edelleen.



Jenna